Meidän pikkumies sai uuden pikkuserkun, ja vieläpä pienen suloisen tytön, niin minä tietysti tartuin heti tilaisuuteen ja kudoin uudelle tulokkaalle ihanat vaaleanpunaiset tossut.
21.3.2010
13.3.2010
Polvillenne, ylös, kävele!
Pikkumies on noussut seisomaan ja kävellyt taaperokärryn ynnä muiden tukea antavien huonekalujen tai ihmisten avulla nyt jo parin kuukauden ajan. Tuntuu että valmiudet kävelemiseen olisi jo näin ensimmäisen syntymäpäivänkin lähestyessä, mutta rohkeus puuttuu vielä. Tietysti se on hyvä että on varovainen, eikä lähde päättömästi juoksentelemaan, mutta kyllähän täällä innokkaasti odotetaan niitä ensiaskeleita.
Pikkumies taitaa muutenkin olla luonteeltaan aika varovainen ja toimii vasta kun on taidot hallussa. Seisomaan nousua kokeili kuukauden aikana ehkä viisi kertaa, kunnes tiesi hallitsevansa homman kaatumatta ja alkoi nousta ylös. Konttaaminen alkoi samaan malliin, sitä ei harjoteltu eikä ihmetelty, vaan ensin ryömittiin ja sitten yhtenä päivänä alettiin konttaamaan.
Hienosti poika kyllä seisoo ilman tukea, ja nyt tuli uutena sellainenkin taito että kun kärryä työntäessä tulee seinä vastaan, niin nostetaan kärry ilmaan, käännytään 90 astetta ja taas on baana auki. Sellainen operaatiokin vaatii aika paljon voimaa ja tasapainoa. Mutta sitten ei pikkumies meinaa suostua kävelemään jos pitää vain toisesta kädestä kiinni, ja jos päästää kokonaan irti niin pitää mennä heti istumaan.
Näin se kävely sujui mopon avustuksella ruotsinlaivalla. Huomaa uusi hieno college-takki (H&M)! Näyttää niin kivalta tuo harmaan ja keltaisen yhdistelmä kun on vuoden pukenut poikaa enimmäkseen vaaleansiniseen.
Pikkumies taitaa muutenkin olla luonteeltaan aika varovainen ja toimii vasta kun on taidot hallussa. Seisomaan nousua kokeili kuukauden aikana ehkä viisi kertaa, kunnes tiesi hallitsevansa homman kaatumatta ja alkoi nousta ylös. Konttaaminen alkoi samaan malliin, sitä ei harjoteltu eikä ihmetelty, vaan ensin ryömittiin ja sitten yhtenä päivänä alettiin konttaamaan.
Hienosti poika kyllä seisoo ilman tukea, ja nyt tuli uutena sellainenkin taito että kun kärryä työntäessä tulee seinä vastaan, niin nostetaan kärry ilmaan, käännytään 90 astetta ja taas on baana auki. Sellainen operaatiokin vaatii aika paljon voimaa ja tasapainoa. Mutta sitten ei pikkumies meinaa suostua kävelemään jos pitää vain toisesta kädestä kiinni, ja jos päästää kokonaan irti niin pitää mennä heti istumaan.
Näin se kävely sujui mopon avustuksella ruotsinlaivalla. Huomaa uusi hieno college-takki (H&M)! Näyttää niin kivalta tuo harmaan ja keltaisen yhdistelmä kun on vuoden pukenut poikaa enimmäkseen vaaleansiniseen.
5.3.2010
Talven tuotoksia
Onhan sitä tässä syksyn ja talven aikana tullut saatua aika paljon aikaiseksikin, vaikka tuntuu että on niin paljon tekemättäkin. Käytän kahvin keittämiseen pressopannua ja sille suunnittelin huovutetun pannumyssyn ja kyllä pysyy tämän alla kahvi kuumana! Näitä tuli tehtyä sitten pari pukinkonttiinkin. Pannumyssy on siis neulottu huopuvasta villalangasta ja huovutettu pesukoneessa.
Pikkumiehelle on tietysti tullut tehtyä kaikenlaista villaista ylle, tässä ilmeisen vastahakoinen malli esittelee harmaata asustesettiä johon kuuluu pipo, tumput ja sukat (jotka ei meinanneet oikein pysyä menossa mukana). Äidille saatiin vähän haastavuutta monenlaisista palmikoista, reikäneuleista ja nypyistä, ja pipo on taatusti lämmin kun reunus ja korvaläpät ovat kaksinkertaiset.
Suuritöisempi oli tämä palmikkoneulehaalari, mutta sille on kyllä ollut käyttöä tänä talvena. Haalari on tosin ollut vähän epäkäytännöllinen monine nappeineen pukea tuollaiselle vipeltäjälle, mutta kauneus ja lämpöisyys korvaavat kyllä sen. Ja taas kutojan iloksi monet palmikot ja perusneulekin on kaksinkertaista helmineuletta (joka muuten tuon värisenä näyttäää aivan kaurapuurolta, ja sanonkin tätä "kaurapuurohaalariksi").
Pikkumiehelle on tietysti tullut tehtyä kaikenlaista villaista ylle, tässä ilmeisen vastahakoinen malli esittelee harmaata asustesettiä johon kuuluu pipo, tumput ja sukat (jotka ei meinanneet oikein pysyä menossa mukana). Äidille saatiin vähän haastavuutta monenlaisista palmikoista, reikäneuleista ja nypyistä, ja pipo on taatusti lämmin kun reunus ja korvaläpät ovat kaksinkertaiset.
Suuritöisempi oli tämä palmikkoneulehaalari, mutta sille on kyllä ollut käyttöä tänä talvena. Haalari on tosin ollut vähän epäkäytännöllinen monine nappeineen pukea tuollaiselle vipeltäjälle, mutta kauneus ja lämpöisyys korvaavat kyllä sen. Ja taas kutojan iloksi monet palmikot ja perusneulekin on kaksinkertaista helmineuletta (joka muuten tuon värisenä näyttäää aivan kaurapuurolta, ja sanonkin tätä "kaurapuurohaalariksi").
Ja lisää ideoita...
Sain juuri käsiini kauan odottamani ihanat käsityökirjat, ja nyt tietysti puikot ja lankakerät tärisevät innokkaana. Normaalisti minua ei juurikaan kiinnosta neulekirjat, koska mallit menevät nopeasti pois muodista ja lehdistä saa trendikkäämpiä ohjeita ja halvemmalla. Mutta näissä kirjoissa on kivaa askartelua ja ajattomia ohjeita, eikä niiden toteuttamista varten tarvitse lähteä lankakauppaan ostamaan jotain kallista erikoislankaa, vaan kaikki valmistuu pienistä keristä tai omista jämälangoista.
Lesley Stanfieldin Anna kaikkien kukkien kukkia -kirjassa on 100 virkkaus- ja neulontaohjetta, joilla valmistuu söpöjä kukkia (perustuu oikeisiin kukkiin) sekä pari ötökkää ja kasvista. Luulin että kukkaset olisi vähän pikkusievää minun makuuni, mutta päässä pyörii jo ideoita äitienpäiväkorttien, kauppakassien, kotitossujen ja lapsen neuleiden koristelusta. Pääsiäisen oksatkin saavat varmasti lisäväriä virkatuista narsisseista.
Toinen kirja on kotimainen Sanna Vatasen Neulo, virkkaa, kirjo jämälangasta, joka myös oli paljon parempi kuin odotin. Kirjassa on ohjeita laidasta laitaan, on naiselle, miehelle, vauvalle ja kotiin, on ihan pieniä ja helppoja sekä työläämpiä ja vaikeampia. Jotkut langanlopuista tai tilkuista tehdyt vaattet näyttävät silmääni aika homssuisilta, mutta maltimmisemmilla värivalinnoilla lopputulos on varmaankin parempi. Todennäköisesti täältä suunnasta tulevista lahjapaketeista tulee lähiaikoina löytymään eläinsatu-peittoa, cupcake-neulatyynyä, kukkaroa, tossuja...
Lesley Stanfieldin Anna kaikkien kukkien kukkia -kirjassa on 100 virkkaus- ja neulontaohjetta, joilla valmistuu söpöjä kukkia (perustuu oikeisiin kukkiin) sekä pari ötökkää ja kasvista. Luulin että kukkaset olisi vähän pikkusievää minun makuuni, mutta päässä pyörii jo ideoita äitienpäiväkorttien, kauppakassien, kotitossujen ja lapsen neuleiden koristelusta. Pääsiäisen oksatkin saavat varmasti lisäväriä virkatuista narsisseista.
Toinen kirja on kotimainen Sanna Vatasen Neulo, virkkaa, kirjo jämälangasta, joka myös oli paljon parempi kuin odotin. Kirjassa on ohjeita laidasta laitaan, on naiselle, miehelle, vauvalle ja kotiin, on ihan pieniä ja helppoja sekä työläämpiä ja vaikeampia. Jotkut langanlopuista tai tilkuista tehdyt vaattet näyttävät silmääni aika homssuisilta, mutta maltimmisemmilla värivalinnoilla lopputulos on varmaankin parempi. Todennäköisesti täältä suunnasta tulevista lahjapaketeista tulee lähiaikoina löytymään eläinsatu-peittoa, cupcake-neulatyynyä, kukkaroa, tossuja...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

